lauantai 21. marraskuuta 2015

20.11. Lasten oikeuksien päivä

Lasten oikeuksien päivää vietettiin 1A-luokassa hauskasti pelaamalla. Pelin tehtävien avulla oppilaat tutustuivat oikeuksiin.


                                              
                                              Sinulla on oikeus käydä koulua.



                                             Sinulla on oikeus puhtaaseen veteen.




                                                     Sinulla on oikeus liikuntaan. 

                                                      
                                                 Sinulla on oikeus kuulua ryhmään.

Hyvä me!
                                                      Sinulla on oikeus leikkiin.

Kivi-sakset-paperi
                                                    Sinulla on oikeus rakkauteen.


                                        Tässä vielä Planin laulu lasten oikeuksista.
                               https://www.youtube.com/watch?v=c9o0VHsu3zc

                                                       Hyvää viikonloppua! 
                                                      Toivottaa touhukas 1A

perjantai 13. marraskuuta 2015


Vauhdikas viikko valmistavassa luokassa (ULV 3.-6.lk)

Menneeseen viikkoon sisältyi paljon erilaisia poikkeuspäiviä. Maanantaina saimme luokkaamme Teatteri Poijulta lainatun keppinukkelaukun. Ihastelimme nukkeja ja jokainen sai valita haluamansa nuken, jonka esitteli toisille. Esittelyt myös videoitiin.

Tiistaina pääsimme ihailemaan ihan oikeaa nukketeatteriesitystä, josta 4. luokka kertoikin jo aiemmin. Esitys oli viihdyttävä, vaikka suomen kieltä ei niin hyvin ymmärtäisikään.

Keskiviikkona meillä oli kolmas uintikerta. Kaikki uintirutiinit alkoivat olla jo aika selvät.

Torstaina menimme hyvissä ajoin kauniissa marraskuisessa säässä Korkeasaareen. Ehdimme leikkiä peilistäkin ennen eläintarhan aukeamista. Eläimet olivat virkeitä, vaikka karhut olivatkin jo nukkumassa. Näimme kuinka tiikereille kuljetettiin syötäväksi edellisenä yönä auton alle jäänyt peura. Joku oppilaista haaveili isona työskentelevänsä Korkeasaaressa. Koulussa opittuun eläinsanastoon tuli varmasti monille uusia eläimiä.

Perjantaina saimme uuden matkalaukullisen pöytäteatterinukkeja lainaan. Tällä kertaa oppilaat tekivät pienissä ryhmässä esityksiä toisille. Myös soittimet olivat elävöittämässä esityksiä.

 

Syksyisin terveisin,

Valmistava luokka

 





keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Roihuvuoren elokuvajuhlat


Keväällä 2015 törmäsimme koulussamme ongelmaan. Olemme koulurakennuksen remontin vuoksi väistötiloissa, eikä meillä ole omaa salia. Saamme pitää juhlamme naapurikoulun salissa, mutta harjoitusvuorojen sopiminen oli hankalaa.

Lähdimme miettimään vaihtoehtoista tapaa toteuttaa kevätjuhla. Mietimme erilaisia vaihtoehtoja, jotka eivät vaadi salissa harjoittelua. Juhlatiimimme ehdotti viimein teemaksi Roihuvuoren elokuvajuhlia ja juhlavuorossa olevat luokat lähtivät miettimään omia elokuviaan.

Monille luokille ja opettajille tämä oli ensikosketus elokuvantekoon. Oman haasteensa asettivat myös koulun tekniset välineet ja niiden vähäinen käyttökokemus. Opettajat ja oppilaat ottivat haasteen innokkaina vastaan ja lähtivät tutkimaan elokuvaa ilmiönä. Projektissa yhdistyivät monien eri oppiaineiden sisällöt ja toimintatavat luokan valitsemista aiheista riippuen.

Elokuvia saimme katseltavaksemme kolme (2A, 4A ja 5A), musiikkiesityksiä meille tarjosivat 1-2 K, 3-4 K ja valmistava luokka, joka oli kirjoittanut oman laulun Roihuvuoresta. Näiden lisäksi saimme nauttia yhdestä minisketsistä. Saimme siis aikaan monipuoliset elokuvajuhlat hyvin erilaisine pätkineen.

Itsensä ja muiden näkeminen valkokankaalla oli sinällään jo kokemus kaikille oppilaille. Juhla oli onnistunut ja tällä hetkellä olemme paljon taitavampia elokuvantekijöitä. Täytyy järjestää uudet elokuvajuhlat tulevaisuudessa.

Henrik Blåfield

5 A:N ELOKUVAPROJEKTI (oppilasohjaaja Alman näkökulma)

Vuoden 2015 huhtikuussa selvisi, että tämän vuoden kevätjuhlan aihe olisi elokuva, jonka täytyi liittyä Roihuvuoreen. Ensin päätimme yksimielisesti, että elokuvan aiheena olisi kauhu mutta huomasimme, että olisi vaikeaa saada kauhuelokuva liittymään Roihuvuoreen. Päätimme perustaa aiheen mahdollisimman hyvin Roihuvuoreen. Aluksi minä luin kirjan Roihuvuoresta, josta etsin kuusi ihmistä, jotka kuuluivat Roihuvuoren historiaan. Näistä tehtiin haamuja, jotka kertoivat Roihuvuoren historiasta. Henkilöt olivat Tyyne Huttunen, Abraham Wetter, Petter Wetter, Karl Folkkensson, äiti Maria-Sofia os. Hammaren ja Henrik Blåfield. Kaikki nämä henkilöt liittyivät melko suuresti Roihuvuoreen. Näiden hahmojen lisäksi oli tarinassa myös kuusi lasta, jotka leikkivät pihalla.Heistä kaksi joutuivat hylättyyn kylätaloon, jossa kuulemma kummitteli. Hahmojen suunnittelun jälkeen aloin miettiä käsikirjoitusta. Siinä kerrottiin niistä kahdesta tytöstä ja mitä he näkevät kylätalossa. Kun käsikirjoitus oli valmis, hioimme sitä vielä luokan kesken.

Kun kaikki oli valmista kuvaamiseen, pyysin naapuriltani, joka vastaa Roihuvuoren kylätalon asioista, lupaa käyttää kylätaloa kuvaamisessa. Hän suostui ja antoi minulle avaimen. Seuraavana päivänä menimme kylätalolle ja aloimme kuvata. Aluksi kuvaaminen oli vaikeaa, koska kukaan pojista ei harjoitellut repliikkejään, joten oli todella vaikeaa saada mitään aikaiseksi. Onneksi loppupäässä tytöt osasivat repliikit todella hyvin ja homma eteni. Kun me olimme lopettaneet kuvaamisen, palasimme koululle. Samalla viikolla aloin editoida elokuvaa ja siinä kesti aika kauan, koska jouduimme käyttämään monta eri tietokonetta ja tablettia. Moni opettaja ja oppilas (myös minun äitini) joutui auttamaan minua. Lopuksi kun elokuva oli valmis, se piti saada muistitikulle, mutta kun tuli kevätjuhlapäivä muistitikku ei toiminut kouluntietokoneella ja jouduimme käyttämään vähemmän editoitua versiota. Muuten kevätjuhla onnistui hyvin.

Minusta ohjaajana oli hauskaa koota elokuvaa, mutta välillä se oli aika raastavaa ja hermostuttavaa, koska oli niin paljon kouluhommia ja lisäksi elokuvan tekeminen oli aika vaikeaa, niin tuli vähän stressiä mutta lopuksi oli todella mukavaa, kun elokuva oli valmis.

Maria-Sofia Hammaren
Opettajana leffaprojekti oli varsin hauska kokemus. Opin paljon uutta Ipadien käytöstä ja ylipäätään elokuvan tekemisestä prosessina. Se myös auttoi erittäin paljon, että oli aktiivinen ohjaaja/käsikirjoittaja; opettajana olin enemmänkin päällysmiehenä. Jos joskus vastaava tempaus tulee eteen, niin ehdottomasti mukaan ja aikaisemmasta oppineena.

Ilkka Alatalo, opettaja

Tyyne Huttunen, Roihun perustaja

2A:N ELOKUVAPROJEKTI KEVÄÄLLÄ 2015


Ideoimme opettajien kanssa kevätjuhlaan teemaksi elokuvat.
Oppilaat innostuivat kovasti elokuvan teosta. Aloitimme luokkamme elokuvaan valmistautumisen jo maaliskuussa. Äidinkielen tunneilla olimme tehneet pieniä draamaharjoituksia. Maaliskuussa kuvasimme muutamia kohtauksia, joissa oppilaat saivat improvisoida eri tilanteita mm. kirjakauppa, pankki ja pankkiryöstö). Ennen kuvaamista mietittiin kohtaus, roolit ja valmisteltiin kuvauspaikalle tarvittavat lavasteet ja rekvisiitta. Näin oppilaat pääsivät harjoittelemaan näyttelemistä. Videot katsottiin yhdessä ja mietittiin mikä toimii ja mitä pitää vielä harjoitella

Luokan elokuvaa alettiin suunnitella yhdessä huhtikuun alussa. Ensin oppilaat miettivät pienissä ryhmissä aiheita elokuvalle. Ryhmät esittelivät ideansa koko luokalle. Kaikista ideoista valittiin yksi kaikille mieleinen. Ope oli aluksi hieman kauhuissaan, aiheeksi nimittäin valikoitui oppilaiden karkaaminen koulusta eli Open painajainen.

Ideaa lähdettiin työstämään äidinkielen jakotunneilla. Oppilaat miettivät ideoita ensin pienissä ryhmissä ja sitten ne koottiin yhteen. Molempien ryhmien ideat käsiteltiin koko luokan kanssa ja siitä pikkuhiljaa käsikirjoitus alkoi syntyä.

Oppilaiden ideoiden pohjalta opettaja teki alustavan kohtaussuunnitelman, johon yhdessä piirrettiin ja kirjoitettiin kohtauksien kuvauspaikat sekä ketä kohtauksessa on. Sen jälkeen mietittiin roolit. Jokainen oppilas esitti elokuvassa oppilasta sekä suurimmalla osalla oli myös toinen rooli. Jokainen, joka halusi osallistua kahteen rooliin, sai osallistua ja oppilaat saivat itse suunnitella roolinsa.

Opettajan rooliin oppilaat halusivat ensin oman luokanopettajan, mutta suunnitelman edistyessä päätettiin, että opettaja kuvaa ja ohjaa. Niinpä opettajan rooliin kysyttiin koulustamme isompaa oppilasta. Opettajan rooliin löytyikin näyttelijä 5-6K:lta. Hänelle näytettiin muutaman kertaan käsikirjoitusta, jota olimme muokanneet.


Ennen kuvauspäivää kävimme kohtauksia useita kertoja keskustellen läpi. Muutamaan kohtaukseen kirjoitettiin vuorosanoja, mutta suurin osa elokuvasta näyteltiin improvisoiden. Kuvauspäivänä jokainen toi kotoaan roolivaatteita. Elokuva kuvattiin käsikirjoituksen mukaan. Kuvaaminen aloitettiin aamulla yhdeksän aikaan ja saatiin valmiiksi kahdentoista aikaan.

Kuvaamisen jälkeen opettaja editoi elokuvaa ja näytti välillä elokuvaa oppilaille, jotka saivat tehdä ehdotuksia, mitä tehosteita kannattaisi käyttää ja mitkä musiikit valitaan. Alku- ja lopputekstit mietittiin yhdessä.

Valmis elokuva katsottiin luokassa kerran ennen virallista ensi-iltaa koko koulun kevätjuhlassa, jossa juhlayleisössä olivat myös vanhemmat.

Oppilaiden mielestä projekti oli kiva. Kannattaa tehdä uudestaan!


tiistai 10. marraskuuta 2015

Nukketeatteri Ofelia: Nenäliinalippu


Vietämme tällä viikolla koululla teatteriviikkoa ja saimme vieraiksemme Nukketeatteri Ofelian.

Näytelmän nimi oli Nenäliinalippu. Oli hauskaa nähdä teatteriesitys uudelleen, sillä olimme ekaluokkalaisina koeyleisönä tarinalle.Silloin saimme kertoa mielipiteitä tarinan kulusta ja antaa parannusehdotuksia. Hyvät ehdotuksemme oli otettu huomioon uudempaan versioon. Tuntuu kivalta, että pääsi vaikuttamaan esityksen syntyyn.

Tarina ystävyydestä. Päähenkilöinä ovat peikko ja mykkä, Töötti ja Kaino, joilla ei ole yhteistä kieltä. Töötti puhui Kainolle ja Kaino vastasi soittamalla viulua. Vähitellen he oppivat ymmärtämään toisiaan ja ystävystyivät.


Esitys oli hauska. Töötti oli erityisen hauska ja puhui hassusti. Välillä se tosin oli vähän pelottavakin. Esityksestä jäi hyvä ja iloinen mieli. Sellainen, että haluaa olla kaikkien kaveri, vaikkei aina ymmärtäisikään toisen kieltä.

Lisätietoja esityksestä
http://www.nukketeatterikeskus.fi/ohjelmistot/kaikenikaisille/nenaliinalippu/


Terveisin 4A




torstai 5. marraskuuta 2015

Ekaluokkaluokkalaisten nalle-viikko

Kansainvälistä nallepäivää vietetään 27. lokakuuta ja siitä saimmekin idean viettää nallepäivää myös koulussa. Yksi päivä on liian lyhyt, joten teimme nallepäivään liittyviä juttuja koko viikon ajan 1A:n, 1B:n ja 1M:n kanssa.

Nallepäivän  historia ulottuu vuoteen 1902, jolloin Yhdysvaltain presidentti Theodore Rosevelt oli karhumetsällä, mutta ei halunnut ampua karhua. Lehdet kirjoittivat presidentin jalosta teosta, ja siitä eräs kauppias sai idean lelukarhujen valmistamiseen. Presidentin lempinimi oli Teddy, joten lelua alettiin nimittää teddykarhuksi.Siitä nallet ovat levinneet koko maailmaan lasten suosikki leluiksi. Kansainvälistä nallepäivää vietetään presidentti Rooseveltin syntymäpäivänä. (Tammen kultainen lukemisto, Tammi 2002)

1B:n ikkunakoristeet

1B:n nallet.

1B:n nallet.

1A:n nallet.

 
Katsottiin videota karhusta.
 
Oppilaat toivat kouluun oman nallen tai muun pehmolelun. Jokainen kertoi oman nallen tarinan. Nallet yöpyivät koulussa.
 
Viikon aikana katsotiin nalle-videoita sopivissa väleissä.
 
Luokassa oli nalle-kirjoja luettavana ja katseltavana.


Nallemaista syksyn jatkoa!

Toivoo: iloiset ekaluokkalaiset