Ruskea karhu

Halloween-juhla 2011!

Roihuvuoren ala-asteen Halloween- juhlassa oli kammokuja, pukukilpailu, ongintaa, disko, karkkikoju ja kahvi & leivos koju. Näimme erilaisia pukuja.

Tunnelma juhlassa oli tiivis ja hauska mutta myös meluisa. Musiikki oli hyvää ja tanssia nähtiin paljon myös breakdance ohjaajat olivat paikalla.

Muiden mielestä kammokuja oli huonompi kuin viimevuotinen.Meidän mielestä kammokuja oli ihan hyvä mutta me olimme ensi kertaa Roihuvuoren Halloween-juhlassa. Kaikkien Halloween-puvut olivat ihan hienoja.

Meidän mielestä lipun myynti oli hyvä idea ja lipun hintakin oli sopiva.

Vanhempainyhdistys oli varmasti nähnyt paljon vaivaa koristelemisessa.

Kirjoittajat & kuvaajat:: Onni ja Iiro, oppilaskunnan hallituksen mediavastaavat

KAIKENLAISIA TARINOITA

Äikän tunnilla jokainen kirjoitti lapulle yhden henkilöhahmon, tapahtumapaikan ja tapahtuma-ajan. Sitten laput sekoitettiin ja jaettiin uudelleen. Jokainen kirjoitti tarinan siitä henkilöhahmosta, siihen tapahtuma-aikaan ja siinä tapahtumapaikassa, jonka sai.

Nyt julkaisemme tarinat. Kannattaa lukea!

Ira: Pingviinin tarina

Oli luminen joulukuun aamu kaikki pinkusen perheestä nukkuivat. Yhtä äkkiä herätyskello soi äiti nousi keittämään puuroa.Kun Pikku heräsi ja katsoi kelloa se oli jo paljon täytyy lähteä kouluun.

Koulussa Pikun kaikki ystävät olivat poissa. Kun koulu oli loppu hän kuuli Julle jääkarhun sanovan miten pingviinejä voi olla metsässä? Pikua alkoi viluttaa.täytyy lähteä kotiin. Kun Pikku pääsi kotiin hän huomasi että oli aika lähteä koripallo treeneihin. treenien jälkeen hän päätti syödä jotain mutta sitten hän kuuli että puhelin soi hän vastasi haloo hei tässä äiti minulla menee tänään ilta yhdeksään asti töissä entä missä Ninni on no Ninni on mummon luona yötä ja isä on työ matkalla Espanjassa.

Hei sitten äiti Pikku sanoi. pikku sulki puhelimen mitä minä syön? Haa paistettua kalaa sitä on jääkaapissa. kun pikku oli syönyt hän meni lukemaan juuri kirjastosta lainaamansa Aku ankkaa yhtä äkkiä ovikello soi siellä oli salaisen taika metsän postin kantaja, tässä teille kirje sanoi postimies ja sulki oven. Kun Pikku avasi kuoren sieltä tuli esiin lelu lehti, Pikku saikin mieleen että pitäisi kai kirjoittaa joulu lahja lista. Kun pikku oli kirjoittanut listan valmiiksi hän puki ulko vaatteet päälle ja

lähti ulos, posti laatikon kohdalla hän sujautti listan laatikkoon ja lähti kotia päin. Kun pikku oli kotona hän meni nukkumaan. Aamulla hän heräsi ja huomasi että äiti, Ninni ja isä olivat kotona. Joulu loma Pikku hihkaisi ja nousi ylös sängystä. parin päivän päästä hän heräsi erittäin virkeänä

jes joulu aatto. Päivällä äiti rupesi siivomaan. pitää olla siistiä kun on joulu. missä isä on Pikku kysyi. hän on kaatamassa joulu kuusta äiti vastasi. kun isä palasi he koristelivat kuusen. kun jouluateria oli syöty oli lahjojen jaon aika pikku sai paljon lahjoja. Hän sai: kauko ohjattavan auton, oman kännykän, kynän, pienen robotin ja kellon. Kivoja lahjoja pikku sanoi.

Ramona: Kulta

Kulta on kala Kulta tykkää ruoasta ja uimisesta. Kulta on tylsä kalla mutta hän on aina iloinen. Kulta tykkää hänen isästä mutta ei äidistä koska sen isä aina anna keksi sille mutta äiti anna kasvis ruoka. Viikon päästä Kulta sai uusi kaveri. Uusi kalan nimi on Helmi. Kulta ja Helmi ovat parhaita kavereita.

Vertti: Smurffeja pelastamassa

Olipa kerran Agentti apina ja Pingviini. He olivat ihan tavallisia eläimiä he asuivat ruotsissa. Eräänä päivänä kun he olivat kaupungissa syömässä. He kuulivat että pikkuiset smurffit oli vanginnut ilkeä velho jonka nimi oli gargamel. Gargamel on asunut smurffien lähellä koko iänsä.Ja halunnut vangita heidät nyt se oli käynyt toteen ja gargamel iloitsi.Pikkuiset smurffit yritti millä tahansa keinolla päästä pois linnasta.Ruotsissa agentti apina ja pingviini kiirehtivät lentokoneeseen.Kun lentokone oli lähtenyt ruotsista ja tullut suomeen he juoksivat taika putoukselle. Kun he olivat putouksella he hyppäsivät sen sisälle ja pääsivätmetsään. Ja sitten he löysivät linnan kun gargamel oli tuhoamassa smurffeja kun agentti apina ja pingviini paiskasivat oven auki ja gargamel hämmästyi pikkuiset smurffit huusivat jee vapaus. Agentti apina ja  pingviini alkoivat taistella Gargamelia vastaan näytti siltä että Gargamel oli voittamassa agentti apinan ja pingviinin. Pingviini oli kaatunut ja Gargamel oli tuhoamassa pingviinin niin smurffit hyökkäsivät Gargamelinkimppuun ja kutittivat Gargamelia niin että Gargamelin sauvva lensi-pingviinille ja pingviini teki loitsun että Gargamel lensi kiinaan ja eli siellä surkean elämänsä loppuun asti loppu.

Eino: Velho ja Velhoklubi

Velhokuja 13: siellä asui Veikko-Velho, hänen velho-äitinsä ja velho-isänsä. Nyt oli talvi ja Veikko-Velholla oli alkamassa Velhoklubin oppitunti salaisessa paikassa: vaatehuoneessa. Veikko oli ollut Velhoklubin jäsenenä jo kaksi vuotta ja kuului Velhoklubin konkareihin. Opettaja Loitsunen oli perustanut Velhoklubin viisi vuotta sitten ja hän sanoi, että Veikko oli hänen paras oppilaansa. Nyt oli siis alkamassa Velhoklubin oppitunti vaatehuoneessa. Tunnilla opetettiin miten ihminen olisi iloinen koko päivän. Loitsunen sanoi, että resepti oli helppo: 2 dl maitoa, 3 omenankaraa ja viisi maissintähkää. Sitten ainekset sekoitettaisiin ja resepti oli valmis. Läksy ensi viikoksi oli resepti ja ensi viikolla jokaisen resepti annettaisiin koe-henkilölle ja se jonka resepti tepsii koe-henkilöön se saisi kunniamitalin. Tunnin jälkeen Veikko meni kotiin. Kun hän tuli kotiin äiti ja isä oli jättäneet keittiöön lapun jossa luki, että he olivat iltakävelyllä. Oven edessä oli kirje ja kirjeen oli kirjoittanut herra Pöntynen, joka oli naapuri. Kirjeessä luki: Lopettakaa se Velhoklubi! Sieltä vaatehuoneesta kuuluu liian kova mökä! Terveisin herra Pöntynen.

Velhoklubi oli pulassa, ajatteli Veikko. Hänen oli pakko soittaa opettaja Loitsuselle. Veikko kaivoi taskustaan puhelimen. Kunpa opettaja Loitsunen vastaisi, ajatteli Veikko. Ja kyllä se vastasi. Hei, sanoi Veikko ja alkoi selittää kuinka heidän naapuri valitti. Puhelun lopussa Loitsunen sanoi, että hän soittaa kaikille Velhoklubin jäsenille ja käskee heidän tulemaan vaatehuoneeseen. Kun kaikki olivat tulleet vaatehuoneeseen Loitsunen selitti kaiken mitä oli tapahtunut. Sen jälkeen he kehittelivät yhdessä aineen jolla he voisivat työskennellä niin mölyisästi, mutta kukaan ei kuulisi mitään. Illalla kun Veikko oli menossa nukkumaan, hän ajatteli, että onneksi kaikki sujui hyvin.

Samuel: Velho Mustamagia

Olipa kerran velho musta magia. Hänellä ei ole perhettä. Hän teki uutta lientä jolla pystyi houkutella smurffit luokseen. Mutta jos smurffit käyttää happi maskeja he eivät tule luokseen. yhtäkkiä velho huudahti se on valmis! nyt menen hakemaan ne katalat smurffit.(smurffien kotona)naa naa na na naa naa  naa na ... suursmurffi huudahti. syömään! kaikki syömään! kaikki alkoi juosta. paitsi ärjy smurffi ja tohelo smurffi koska he olivat kävelyllä. Ruuan jälkeen kaikki ihmetteli missä on ärjy ja tohelo.(ärjyn ja tohelon luona) mikä linna tuo on tohelo kysyi. se on velhon linna vastasi ärjy.

mennään katsomaan sanoi  tohelo. (smurffien kotona) Missä on Ärjy ja Tohelo. Nyt lähdetään etsimään. (velhon luona)        (velho on metsässä) Missä köhän on smurffien koti .Ainiin! minulla on tämä liemi. (smurffien luona) Nyt keksin sanoi suursmurffi. Kehitetään liemi jolla voi muuttua näkymättömäksi.(Tohelon ja Ärjyn luona) Apua! Velho tulee. Voi ei nyt me kuollaan.(sitten smurffit kuoli!)

Priya: Dala - Retki Alustamaahan

Päivää. Minä olen Oiva Oikkonen. Olen hyvin pieni, sillä olen vain sinun mielikuvitusta. No minun piti oikeastaan kertoa hieman tätä alkua. Olet aloittamassa tarinan lukemisen. Eikä ihan minkä tahansa tarinan. Tämä tarina sisältää: mielikuvitusta, fantasiaa, iloa, surua, pulmia, jännitystä ja vähän kaikkea erilaista. Kaikki alkaa kesäisenä aamuna kaupungissa nimeltä Ravikkala…

Piip piip piip piip! Voi ei... Ei… Ärrhhh!! Se oli herätyskello. Oli maanantai. Heräsin sängyssäni aivan hiestä märkänä. En tosin tiennyt miksi. Ehkä sen takia koska näin painajaisia tai siksi, koska oli kuuma kesäaamu. Tai voihan se johtua siitäkin, että olin hyvin kuumeinen. Voi ei… Äiti!! Mitä Dala kultapupu? Seisoin peilin edessä, ja kauhistelin punaisia pilkkuja jotka olivat kerääntyneet kasvoilleni. Äiti! Olen… Olen… Olen punapilkullinen! Voihan nyt Dala! Et näköjään voi mennä kouluun tänään. Äiti huokaili. Toivottavasti voit kuitenkin pitää 15 – vuotis synttärisi lauantaina.  Joo äiti… Ne mun täytyy ainakin pitää. Pakko! Juu juu Dalaseni. Katsotaan nyt. Et voi pitää synttäreitäsi jos olet kuumeinen. MIXI?! Minä huusin. Noh noh äläs nyt. Jos pidät juhlat kun olet kipeä niin silloin se tarttuu ja muutkin on kipeitä.  Ihan sama. Sanoin minä. Voit toki ruveta suunnittelemaan vieraslistaa. Jep. vaikka niin. Hmm… Ensinnäkin kutsun Marin mmm… Ja Larissan hmm ja… Annas kun arvaan: Kenya! Äiti huusi. Joo tietty Kenya on mun paras kamu. Ja Pete. Petenkin mä kutsun. Minä sanoin hiljaisella äänellä. Vai niin Peten… Eikös se ollut se koulun suosikkipoika eikös?  Kröhm… Joo niin varmaan minä kuiskasin. Yhtäkkiä äidin silmät kirkastuivat. Hei kuule onkohan joku ihastunut Peteen? Hän kysyi ovelasti. Ei ole. Ei kukaan. Paitsi ehkä kaikki koulun tytöt. Paitsi minä. Vai niin… No joka tapauksessa… Hei Äiti odota! Haluan näyttää sen listan sinulle!! Selvä. Äiti sanoi. Mutta nopeasti sitten myöhästyn muuten töistä!

                       Ja tältä se lista näytti:

VIERAAT 15 – V. SYNTTÄREIHIN

Tytöt: Kenya, Larissa, Mari, Sanna, Janita, Jenny, Karoliina (Karkki), Wendy, Sissi, Demi

Pojat: Pete, Luukas, Henri, Santtu, Tuukka

Jaa… äiti mumisi. Aika paljon. 12 3… 15! Tosi paljon! Huhhuh tätä määrää! Mahtuukohan kaikki tänne? Äiti kysyi itseltään. Joo tietty pitää mahtua. Älä sinä huoli kaikki mahtuu! Minä vakuutin.   Hmm jos siirrän tuota tähän ja teen tietyn määrän sitä ja tätä… Äiti suunnitteli. Hmm no kyllä kaikki varmaan mahtuu. Mutta nyt kulta - Dala aarre, minun pitää lähteä. Minulla on hyvin tärkeä työkonferenssi joten alkaa olla jo kiire! Sitten äiti käveli eteiseen ja laittoi punaiset korkokengät ylleen, ja meni vielä kylpyhuoneeseenkin laittamaan punaista huulipunaa. Noniin Dala nyt pitää lähteä. Ja muuten Ronja saa vahtia sinua sitten. Mitä?! Eikä! Miksi systerin pitää aina vahtia? Ja muutenkin jos Ronja vahtii, niin ainakin jossain vaiheessa se lähtee leffaan kamujen kanssa! Minä huusin, vaikka kurkkuni alkoi olla jo käheä ja nenäkin oli tukossa.  Voi sinua! Äiti nauroi. Yrittäkää keksiä jotain hauskaa Ronjan kanssa. Joo joo. Minä sanoin. No nähdään! Äiti huusi. Joo nähdään… Ovi pamahti kiinni. Oli tosi hiljaista. Kuulin vain musiikin, joka tuli Ronjan huoneesta. Minua huimasi. Laahustin kaapille jossa luki ”kun sairaus iskee” ja nappasin kuumemittarin hyllyltä. Odotin kauan mittari kainalossa ja lopulta: PIIP PIIP PIIP PIIP! Katsoin mittaria. Hui kamala! 39.5 °C Minulla oli kova kuume! Kävelin huoneeseeni ja rupesin pukemaan. Sain hädin tuskin housuja jalkaani. Käteni olivat niin veltot.

Siinä vierähti muutama päivä, ja vihdoinkin oli lauantai. Jippii! Tänään on minun ikiomat synttärit! Olin vielä eilispäivänä hieman kipeä, sillä kurkkuuni koski ja koskee vieläkin vähän. Mutta pääsin silti toteuttamaan juhlapäivän. Eikä aikaakaan kun vieraita alkoi jo tulla. Juoksin huoneeseeni ja yritin järjestellä tavaroita sillä kaverini saisivat myös tutkia taloani. Silloin huomasin suuren pahvilaatikon keskellä lattiaa. Se oli niin suuri että sen sisään mahtui istumaan/kyykkyyn. Mikäs tämä on? Minä ihmettelin. Laatikon kyljessä luki ”KIRPPUTORILLE” Vai niin. Äiti on varmaankin tuonut sen huoneeseeni vain muistutukseksi jotta voin laittaa vanhat lelut sinne.

Sitten ovikello soi. Pirr! Pirr! Ryntäsin ovelle. Avasin oven ja… Siellä oli Larissa! Hänellä oli peni sievä kassi jossa luki ”Happy Birthday!”  Larissa laittoi kassin pöydälle johon äiti laski tarjottimen täynnä leipäkolmioita. Muista maistaa näitä leipiä! Äiti huusi. Minä sanoin Larissalle: Nyt voit mennä katselemaan taloa jos haluat. Sanoin minä. Selvä! Larissa sanoi. Hän käveli suoraan keittiöön tarkastelemaan helloja ja kaappeja. Hän oli niin kiinnostunut ruoanlaitosta.

Pirr! Pirr! Ovikello soi taas! Tällä kertaa siellä oli Mari, Sanna, Janita, Jenny ja Sissi. He olivat kaikki siskoksia. Jokainen laittoi pienen rasian Larissan lahjan viereen. Sitten he istuivat alas ja alkoivat syödä. Paitsi Mari joka lähti kylpyhuoneeseen tarkastelemaan minun meikkejä. Pirr! Pirr! Kenya ja Demi tulivat! Demi oli Kenyan pikkusisko. Demi laittoi jättimäisen paketin pöydälle, ja selitti että se oli heidän yhteinen. Minä halasin Kenyaa ja Demiä. Kenya meni minun huoneeseen ja Demi nappasi lattialta pari Barbia ja alkoi leikkiä. Pirr! Pirr! Pete, Santtu ja Tuukka seisoivat oven takana, ja heti kun avasin oven, niin he alkoivat laulaa täyttä kurkkua paljon onnea vaan laulua. Kiitos! Minä huusin. Halasin kaikkia. Sitten pojat lähtivät penkomaan kaappejani. Sillä aikaa Kenya tutki suurta pahvilaatikkoa huoneessani. Hmm… Olen aika varma ettei tämä ole kirpparilaatikko… Kenya tuumi. Sitten hän ryömi pahvilaatikon sisään. Jos odottelen täällä, niin ehkä Dala tulee tänne tekemään jotain salaista. Sitten saan tietää mitä. Kenya ajatteli. Lopulta kaikki vieraat olivat tulleet ja juhlaa oli jatkunut jo kauan. Kävelin huoneeseeni ja yritin etsiä pilailuvälineitä.

Silloin silmäkulmastani näkyi suuri pahvilaatikko. Hmm… Katsotaanpa. Lähestyin laatikkoa hitaasti. Sitten näin jonkun kurkkaavan pahvilaatikon sisältä. Ihan kuin se olisi ollut Kenya. Ryömin sisälle ja huomasin Barbin kokoisen pehmolelun, joka oli pukeutunut lentäjän asuun. Mennään! Pehmolelu huusi. IIK! Puhuva Pehmolelu! Kenya oli piiloutunut Laatikon uumeniin ja näki tapahtuman omin silmin. Sitten pehmo alkoi selittää kaikenlaista: Olen Lelu Lentäjä. Tulen Alustamaasta. Se on salainen maa jossa pehmot ja lelut asuvat. Ahaa! Minä huusin. Kenya lopeta pelleily en jaksa pehmovitsejäsi. Mitään ei kuulunut. Jaa no jatka vaan. Minä sanoin Lelu Lentäjälle. Siis olen naamioinut tämän laatikon ja se on oikeasti avaruusalus joka ei tosin lennä avaruuteen. Ja miksi otit minut mukaan? Minä kysyin. No jokuhan minun piti ottaa. Siellä on vierailuvuosi jolloin sinne tuodaan 1 – 4 henkilöä maasta. Aha. Minä sanoin. No ei kai tämä kestä kauan? Minulla on syntymäpäivä tänään joten minun pitäisi mennä juhlimaan. Ei ei se on sinulle vain viisi minuuttia mutta meille viisi vuotta. Jaa no mikä ettei… Lähdetään sitten. Minä Päätin. Ja kun tuskin oli kulunut edes sekunti, ilmoitettiin jo että olemme perillä. Wow! Se kävi nopeasti! Astuin ulos laatikosta tai no aluksesta ja olin kauniissa laaksossa. Yhtäkkiä takaa kuului huuto: Hei Dala! Öh se on tuotaa… Minä Kenya. Kenya!? Täällä? Aha! Arvasin. Sinä olit salamatkustajana aluksessa. Öhm… Ei en ollut. Aivan sama! Minä sanoin turhautuneena. No nyt ollaan täällä. Jep niin olette. Tämä on Alustamaa. Käykää toki katsomassa paikkoja. Meillä paistaa aurinko silloin kun me haluamme, ja sataa lunta myös. Jos näette kyltin jossa lukee Karkkila, niin sinne kannattaa mennä. Se on suosituin turistikohde tällä hetkellä. Lelu Lentäjä vihjasi. Kappas on mennyt jo kolme minuuttia tai no vuotta. Minä sanoin. Enää kaksi minuuttia jäljellä. Vuotta. Lelu Lentäjä muistutti. Joo no vuotta. Sanoin minä. No menkää nyt Karkkilaan. Hämmästytte varmasti! Selvä. Mennään mennään. Tule Kenya. Pian olimmekin jo Karkkilassa. Ja me hämmästyimme. Wau! Siellä oli kaikki pelkkää herkkua. Pirtelövesiputous ja tikkaripuita. Kaakaojoki ja hattarapilviä. Wow… Kenya sanoi. O – ou meillä ei ole enää aikaa! Ja sitten olimme taas aluksessa ja pian kotona. Kiitin ja kävelin olohuoneeseen. Ja puff! Alus katosi. Puh se oli aikamoinen retki…

Dala Dala Daaalaaaa Dala! Krhhmm! Mitä äiti… Dala herätys nyt on aika avata lahjat! Mitäää? Olen kotona ja nukuin eli se oli unta! Jep Dala nyt hopi hopi vieraat kyllästyy kohta. Joo joo tullaan. Se siis oli unta… Minä totesin. Hmm no eipä siinä mitään. Kaverit! Nyt avataan lahjat!! Larissa antoi minulle fantasiakirjan ja Mari, Sanna, Janita, Jenny, ja Sissi antoivat rasioistaan sormukset kaikki samanlaisia vain erivärisiä. Kenyan ja Demin paketti oli suurin. Siellä oli… Koiranpentu! Kaikki lahjat oli jo avattu ja vieraat lähtivät. Huhhuh se oli mieletön seikkailu! Totesin Minä.

Inka:

Olipa kerran sateinen yö kaupungissa. Sissi on 13v. ja asuu Helsingissä. Hänen vanhempansa olivat päättäneet viikko sitten, että he muuttavat maalle. Sissi oli listannut vihkoonsa 20 asiaa jotka estäisivät isää ja äitiä muuttamasta maalle, mutta se ei näyttänyt auttavan sillä heidän asunto oli nyt myyty

- Asunto myyty! Huusi äiti joka olin innoissaan.

- Ja uusi ostettu! Huusi isä vuorostaan.

Molemmat nimittäin olivat omilla tietokoneilla.

- Miks meidän pitää muuttaa? Kysyin minä.

- No, se nyt on vain sellainen asia, että minun työt siirtyvät sinne ja muutenkin olemme aina halunneet maalle. Vastasi isä.

- Kaverit? Isosisko Tuuli kysyi.

- Niitä saa aina uusia. Sanoi äiti.

Sitten se oli päätetty me muutamme ja joku muu onnellinen perhe saa tämän kodin. Kotimme on niin ihana, että en ikinä luopuisi tästä kodista! 

- Nyt teidän pitää pakata, uudet asukkaat tulevat kuukauden päästä! Huuteli äiti.

 No sitten kai on pakko, rupesin keräilemään tavaroitani.

Seuraavana aamuna minut herätti superihana ajatus, nimittäin kaverini Salla asuu maalla, tasan samassa paikassa minne me muutamme.

- Äiti, äiti! Huusin minä.

- No, mitä kulta? Sanoi äiti huomattua iloisuuteni.’

- Salla asuu maalla! Siis ihan samassa paikassa minne me muutamme! Huusin minä.

- No sehän on kiva. Sanoi äitini.

- Kaikki kirpputori tavarat tänne! Huusi isä.

Menin omaan huoneeseeni ja rupesin pakkaamaan.

- Jää ei jää, jää ei jää… Lajittelin minä.

Siinä hurahti kesäkuu. Kohta olin hyvästellyt kaupungin ja laittanut tavarani oikeisiin pusseihin.

- Nyt mentiin! Sanoi äiti.

 Sitten lähdimme paketti autolla maalle. Kun olimme perillä kello oli kymmenen illalla ja päätin

mennä nukkumaan patjalle ja aamulla herätä ja lähteä Sallan luokse pyytämään apua muuttamisessa. Aamulla kello 9.08 lähdin kaverilleni kävellen sillä hän asui naapurissa.

Ensin huusin postiluukusta:

- Täällä Sara! Huusin minä.

Mutta kun se ei tepsinyt koputin. Sieltä tuli Salla.

- Mitä sinä täällä teet? Salla kysyi.

- Me muutamme tänne! Minä huusin.

- Mitä? Kysyi Salla.

- Me muutetaan tänne! Hihkaisin minä.

- Mahtavaa! Huusi Salla täyttä kurkkua.

Kuukauden päästä alkoi koulut, Salla ja minä olimme samalla luokalla. Koulun jälkeen me löysimme aave talon ja päätimme että emme enää ikinä mene sinne!

Topias: Kalle Kilpikonna

Kalle Kilpikonna asui lammen laidalla isän, äidin veljensä kanssa. Kalle tykkäsi uida paljon. Sillä oli paljon mitalleja kilpailuista. Kallen veli Ville on todella nopea sukeltamaan. Ville pyydysti kaloja ruuaksi monena päivänä sukeltaen. Kallella oli kilpailut sitä jännitti. Kalle oli kuitenkin kolmas. Seuraavan päivänä Kallea murtui jalka. Kalle oli surullinen koska se ei pystynyt osallistumaan piirin mestaruus kilpailuihin. Kilpailun voitti Aleksi Ahven. Toiseksi tuli Lauri Lahna ja kolmanneksi Kasper Kilpikonna. Kalle oli lammen reunalla ja tippui lampeen. Se ei pystynyt uida Kallelle tuli paniikki kun hauki oli syödä sen mutta Kallen isä juuri pelastaa Kallen. Neljä päivää sen jälkeen Kallen jalka kuitenkin parantui ja Kalle pääsi taas uimaan.

Toivo: Ban sai ja  aarre  

Ban sai halusi jonkun harrastuksen. Hän testasi viittäkymmentä lajia. Hän ei pärjännyt missäkään lajissa. Sitten hän päätti tehdä oman harrastuksen  hän mutisi minkä lajin voisin tehdä nyt minä keksin  Bansai. Hän yriti tehdä Ban sai liikkeitä. Bansaii hu ha hi.siinä oli likeni. yöllä eräs velho tuli paikalle ei ihan normaalista syystä koska ban sai ei tiennyt etyä hänellä oli voimien kivi siksi velho aikoi varastaa sen. seuraavaana päivänä missä kiveni on. toisaalta velho oli iloinen koska hänellä oli voimien kivi. Ban sai alkoi etsimään kiveä kiiren vilkkaa. ban sai etsiä kaikkialta vuorilta metsästä ihan kaikkialta. illan myötesä kotin se oli aika ihme koska velho oli ryöstö retkellä jälleen ban sai hämästyi katsoesan velhoa siten kului hetki bansaai huha hu! ja velho oli maassa.

Riku: Koiraveljet

Jäähallilla oli tulossa treeneistä koira  jonka nimi oli Tryffeli . Tryffeli tykkäsi pelata jääkiekkoa. Tryffeli oli elämän nauttia. Kesällä hän meni katsomaan jääkiekko ottelua. Hän kulki sinne katsomaa ottelua junalla.  Hän oli hallilla katsomassa ottelua Koiraveljet vs Virtahepotaklaus. Ja sen jälkeen hänen lempipelaaja loukaantui ja häntä harmitti. Mutta Koiraveljet voitti 6-2 ja Tryffeli sai hänen lempi pelaajan nimi kirjoituksen. Sen jälkeen Tryffeli lähti kotiin ja haaveili että hänestä tulisi Koiraveljet joukkueen jäsen ja se hänestä tuli.

Samuel V.: Ninnin ja Otson tarina

Olipa kerran mies. Miehen nimi oli Otso. Hän oli erakko. Yhtenä päivänä hän näki lentävän huonekaluja viereiselle kukkulalle. Ja perässä tuli talo. Ja kohta näkyi Ninni noita lentävän luudalla. Otso meni tervehtimään Otso Pasanen, sanoi Otso. Ninni noita, sanoi Ninni. Kuinka kauan olet asunut vuorilla? Ninni kysyi. Seitsemän vuotta, vastasi Otso. Meistä tulee kavereita, ajatteli Otso. Seuraavana päivänä Otso meni hakemaan Ninniä ulos.Hän ihmetteli mitä Ninnin savupiipusta tulee. Savupiipusta tuli liilaa savua. Hän koputti Ninnin oveen. Sitten hän huomasi että ovi oli auki.Otso avasi ja sieltä pursusi liilaa mönjää kaupunkia päin. Ninni tuli juuri marjasta ja näki liilan mönjän liukuvan kaupunkia päin. Adra decius! huusi Ninni ja mönjä katosi. Seuraavana kesänä Ninni oli lähtenyt lomalle. Otso astui ulos kodistaan ja katsoi Ninnin taloa. Sieltä pursusi liilaa mönjää kaupunkia kohti. O OU. Sanoi Otso.

Lina: Jääkingi

Oli kesä ja Robotti Saku halusi mennä luistelemaan, mutta niin kuin tiedätte kesällä ei voi luistella. Saku murjotti omassa huoneessaan koska ei voinut luistella. Sitten kuului ” kop, kop”

- Saisinko tulla sisään? Sakun äiti kysyi.

- Okei, sanoi Saku. Sakun äiti tuli sisään iloisen näköisenä ja kysyi:

- Haluatko vielä luistelemaan?

- Joo! huudahti Saku.

- No lähdetäänkö jäähalliin luistelemaan? kysyi äiti.

- Joo lähdetään heti! huusi Saku.

Niinpä Saku ja hänen äitinsä lähtivät jäähalliin luistelemaan ja Saku olijälleen iloinen ja huusi:

-         RAKASTAN LUISTELUA JA JÄÄKIEKKOA!!!!

Miina: Apina ja koira

Olipa kerran  apina  joka  käveli  raudasta  tehdyllä  apinaplaneetalla. Apina kuuli yöllä kammotavan ininän ja hän pinkoi taloonsa ja  aamulla  hän  meni  käsipallo  treeneihin  kun  hän  meni  kotiin  niin hän kuuli taas sen äänen mutta hän sai selville että koira käveli vanhoilla laudoilla. Apina sai ison banaanin ja koira halusi takaisin maapallolle siten apina ja koira lähti maapallolle. Avaruus aluksella kun he olivat avaruudessa niin heitä  päin ajelehti meteriootti ja se melkein osui heihin ja he pääsivät turvallisesti  maapalloille.

Rasmus: Nössö kovis ja velho

Olipa kerran synkkä kesäpäivä kun kovis joka oli nössö oli eksyksissä. Yöllä hän joutui jonnekin linnaan ja sekoili siellä, ja mietti kuka pimeä tyyppi sieltä kulman takaa tulee. Sieltä tuli velho taikasauva kädessä. Kovis Jätkä yritti kovistella mutta velho taikoi hänet luurangoksi ja kovis kuoli. Eräänä päivänä tuli hyvis velho ja pelasti hänet, mutta hyvis ei tykännyt hänestä, joten velho potkaisi koviksen tornin huipulta hänen kotiin ja äiti antoi piiskaa hänelle koska hän ei ollut tullut kotiin.

Hanna: Pahat ja hyvät ihmiset

Olipa kerran eräs pikkutyttö. Eräänä päivänä ei ollut mitään tekemistä. Mutta eräänä päivänä hän sai kissan ja koiran. Eräänä päivänä kissa ja koira oli poissa. Hän säikähti ja huusi äitille koira ja kissa ei ole enää huoneässani.Taidan tietää kuka otti ne: apinakyborgi. Apinakyborgi on eräs paha mutta joskus kiltti. Voi kauheaa haetaan ne! He lähti matkaan.

Ovella ollaan hei antaisitteko koiran ja kissan takaisin. No no no höm joo yhdellä ehdolla. No mikä ehto. Se että menette tulivuorelle. Apua! No mennään. Ja he matkasivat 7 päivää. No perillä ollaan. No nyt alas taas joo. Ja he matkasivat 7 päivää. Perillä kotona nyt Apinakyborgin luo nopsaa.Ovella koputa  jee. Ja ne sai kissan ja koiran takaisin.

Topias J.: Pelleilevä keksijä

Olipa kerran ai ai keksijä joka oli ihan tollo. Hän oli ihan urpo kerta kaikkian urpo. keksijällä  oli hirveän isot rillit. Ja hän asui tollo citissä. Ja hänen osoite on Tollojen tie.Hänellä oli  yksi ainoa hyvä puoli ja se oli että   hän  on aina ajoissa. Kerran  keksijä  laitoi patansa ydin pommin sitten kuuli vain pam sitten koko maailma räjähti. Mutta keksijä oli ehtinyt marssin.  Mutta sielä ei ollut kovin kiva koska sielä ei saanut happea. Sitten hän KUOLI.              

Panu: Taikametsä

Olpia kerran eräs tyttö ja hän meni Tampereelle illalla lentokoneella ja siinä kesti tosi kauan ja yhtäkkiä lentokone rupesi pyörimään  ja sitten  yhtäkkiä  kone putosi ja siinä vahingoittui melkein kaikki paitsi se pikkutyttö ja sitten hän meni metsään ja hyppäsi lehtikasaan. Ja sitten hän huomasi olevansa taikametsässä. Ja kaikki olivat niin kummaa ja sitten lentävä aasi lensi hänen ohi ja sitten hän hyppäsi hänen selkäänsä ja sitten hän huomasi että se oli vain unta. Loppu hyvin kaikki hyvin.

JAKSOITKO LUKEA KAIKKI TARINAT?

Voit jättää kommentteja tarinoista tänne! Muistathan kuitenkin jättää vain mukavia kommentteja!

Roihuvuoripäivä

Roihuvuoripäivän katupiirrosten teemana oli Sadut ja satuolennot.

Mitä tuttuja hahmoja löydät kuvista?

Kiinnostavia ammatteja

2b-luokan ajatuksia ja kuvia